Kun yritys omaksuu tekoälyratkaisuja, osa päätöksistä voi olla paljon enemmän kuin pelkkiä teknisiä valintoja. Ne ovat strategisia linjauksia, joilla on pitkäaikaisia liiketoimintavaikutuksia. Strateginen tekoälypäätös vaikuttaa yrityksen suuntaan ja toimintamalliin vuosiksi eteenpäin, mikä edellyttää riskienhallintaa ja selkeää exit-strategiaa eli suunnitelmaa siltä varalta, että ratkaisu halutaan tai joudutaan myöhemmin vaihtamaan. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen aihetta, miten tunnistat, onko tekoälyyn liittyvä päätös strateginen ja miten siihen liitetään exit-strategia.
Strategisen tekoälypäätöksen tunnistaminen
Tekoälyyn liittyvä päätös on strateginen, jos sen vaikutukset ovat laajoja ja pitkäkestoisia. Tällainen päätös ei ole ainoastaan tekninen valinta, vaan se vaikuttaa suoraan yrityksen ydintoimintoihin ja voi sitoa organisaation tiettyihin teknologiaratkaisuihin pitkäksi aikaa.
Strategisen tekoälypäätöksen tunnistat seuraavista piirteistä:
Liiketoiminnalle kriittinen päätös
Päätös koskee järjestelmää tai palvelua, jolla on merkittävä vaikutus liiketoiminnan jatkuvuuteen. Esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelussa tai päätöksenteossa ei ole pelkkä teknologiavalinta, vaan vaikuttaa suoraan yrityksen kykyyn palvella asiakkaitaan ja ohjata toimintaa tulevaisuudessa.
Pitkäaikainen sitoutuminen
Päätös sitoo yrityksen pitkäksi aikaa tiettyyn teknologia-alustaan, palveluntarjoajaan tai toimintatapaan (ns. Vendor lock-in). Esimerkiksi AI-toiminnallisuuksien rakentaminen yhden pilvipalvelutarjoajan (AWS, Azure, Google) ympärille voi nopeuttaa alkuvaiheessa käyttöönottoa, mutta myöhemmin osoittautua strategiseksi pullonkaulaksi, jos malleja ei voi helposti siirtää tai alustasidonnaisuus rajoittaa tulevaa joustavuutta.
Koko yrityksen toimintaan vaikuttava päätös
Tekoälyhanke on strateginen, kun se edellyttää laajempia muutoksia yrityksen prosesseihin tai rakenteisiin, kuten henkilöstön uudelleenkoulutusta, uusien tiimien perustamista tai merkittäviä investointeja infrastruktuuriin. Tällöin kyseessä on strateginen muutoshanke, ei vain teknologiahankinta. Jo hankkeen alkuvaiheessa tulee varmistaa, että projekti tukee selkeästi yrityksen liiketoimintastrategiaa ja arvoja.
Vendor Lock-In
Tekoälyn laajamittaiseen käyttöön liittyy tällä hetkellä vahva mahdollisuus toimittajalukkoon, jossa lukitaan mahdollisesti tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tämä tarkoittaa, että organisaatio tulee niin riippuvaiseksi yhdestä tekoälyalustasta tai -toimittajasta, että irrottautumisesta tulee vaikeaa tai jopa erittäin vaikeaa.
Toimittajalukon voit tunnistaa mm. seuraavista merkeistä:
- Jos yritykselläsi ei ole pääsyä mallin käsittelemään tai muodostamaan dataan.
- Tekoälymallin hienosäätö ei ole omissa käsissä.
- Vain toimittajakohtaisesti toimivat rajapinnat tai promptit.
- Jos yrityksesi toiminta halvaantuu, jos toisen yrityksen tuottama teknologia tai palvelu lakkaa.
Exit-strategian peruselementit tekoälyhankkeissa
Exit-strategia tarkoittaa suunnitelmaa ja toimenpiteitä, joilla yritys voi hallitusti irtautua nykyisestä ratkaisusta tai vaihtaa toiseen, ilman kohtuutonta häiriötä liiketoiminnalle. Perinteisissä IT-projekteissa exit-strategia voi sisältää esimerkiksi tietokantojen varmuuskopiot, sopimusehdot datan palautuksesta ja siirtymäajan järjestelyt. Laajoja kielimalleja käyttävissä tekoälyhankkeissa exit-strategiaan liittyy erityispiirteitä mm. koko ajan muuttuva kenttä (evoluutio), nopeatempoisuus ja sääntely.
EU-AI-asetus tekee exit-strategiasta välttämättömän
EU:n tekoälyasetus (voimaan 2.8.2026) edellyttää korkean riskin tekoälyjärjestelmiltä jatkuvaa riskienhallintaa koko järjestelmän elinkaaren ajan (artikla 9). Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrityksillä tulee olla selkeät ja toimivat suunnitelmat järjestelmistä irtautumiseen tai korvaavan ratkaisun käyttöön ottamiseen. Jos organisaatiosi tekoälyjärjestelmä kuuluu asetuksen piiriin, exit-strategia ei ole enää pelkkä suositus, vaan pakollinen osa vastuullista liiketoimintaa.
Alla on kuvattu exit-strategian tyypillisiä osa-alueita sekä riskejä, jos strategiaa ei ole suunniteltu ajoissa.
Sopimukseen kirjatut exit-ehdot
Juridinen näkökulma on oleellinen exit-strategiassa. Sopimuksissa AI-toimittajan kanssa tulee olla määriteltynä keskeiset ehdot, jotka suojaavat yritystä: Oikeus saada kaikki oleellinen data, ennakkovaroitus merkittävistä muutoksista ja mahdollisuus jatkaa palvelun käyttöä riittävän siirtymäajan yli. Joissain tapauksissa voidaan sopia myös käyttöoikeudesta hienosäädettyyn malliin. Jos toimittaja lakkaa tarjoamasta palvelua, asiakkaalla on oikeus saada käyttöönsä vastaava malli tai jatkaa sen ajoa itse.
Sisäinen osaaminen ja dokumentointi
Exit- strategiaan tulee sisällyttää suunnitelma oman organisaation osaamisen ylläpitämisestä. Yrityksen sisältä pitää löytyä omaa asiantuntemusta AI-järjestelmän toiminnasta ja ylläpidosta. Vaikka ratkaisu olisikin ulkoistettu, omien asiantuntijoiden tulisi osallistua projektiin, ylläpitää dokumentaatiota ja ymmärtää arkkitehtuuri.
Data
On varmistuttava siitä, että yrityksellä on pääsy kaikkeen tekoälyn tuottamaan ja käyttämään dataan siinä tapauksessa että AI-palvelu päättyy. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki keskustelulokit, käyttäjiltä kerätty palaute sekä mallin koulutusdata tallennetaan yrityksen omaan haltuun.
Tekninen ympäristö ja riippuvuudet
Tekoälyratkaisu on integroitu muuhun IT-ympäristöön. Exit-strategiassa listataan kaikki riippuvuudet, jotta tiedetään, mitä muuta pitää muuttaa, jos AI-komponentti vaihdetaan. On otettava huomioon mm. integraatiot muiden järjestelmien kanssa, mahdolliset omat hienosäädöt (skriptit, pluginit) sekä toteutuksen kokonaisarkkitehtuuri.
Siirrettävyys ja vaihtoehtoiset ratkaisut
Exit-strategiaan kuuluu suunnitelma siitä, miten yritys voi siirtyä käyttämään korvaavaa tekoälymallia tai alustaa, mikäli nykyinen järjestelmä ei ole enää saatavilla. Tarkan toteutussuunnitelman sijaan riittää usein alustava kartoitus vaihtoehtoisista ratkaisuista, niiden soveltuvuudesta ja potentiaalista. Samassa yhteydessä arvioidaan mahdollisen siirtymän kustannuksia sekä aikataulua. Lisäksi on päätettävä, kuinka tarkasti siirtymä halutaan suunnitella ja missä määrin suunnitelmaa on syytä testata käytännössä.
Vaihtoehtoisena lähestymistapana kannattaa myös arvioida, missä määrin tekoälyn toiminnallisuuksia voitaisiin väliaikaisesti korvata työntekijöiden avulla.
Riskit, jos exit-strategiaa ei ole
- Datan menetys: Kriittiset tiedot voivat jäädä saavuttamattomiin, jolloin päätöksenteko ja palvelujen tarjoaminen vaarantuvat.
- Käyttökatkot: Korvaavan ratkaisun käyttöönotto saattaa pitkittyä, jolloin liiketoiminta voi kärsiä jopa kuukausien ajan ilman tarvittavaa toiminnallisuutta.
- Korkeat kustannukset ja heikko neuvotteluasema: Toimittaja voi käyttää asiakkaan riippuvuutta hyväksi hinnoittelussa ja sopimusehdoissa, mikäli yrityksellä ei ole realistisia vaihtoehtoja.
- Mainehaitat ja luottamuksen menetys: Asiakasrajapinnassa toimivan tekoälyn odottamaton romahtaminen voi vahingoittaa asiakkaiden luottamusta ja yrityksen mainetta merkittävästi.
- Uudelleenimplementoinnin haasteet: Ilman dokumentoitua tietoa ja ylläpidettyä osaamista vastaavan ratkaisun rakentaminen omin voimin voi olla hidasta ja kallista, pahimmillaan jopa mahdotonta vaaditussa aikataulussa.
Mahdollisuus katastrofiin
Kuvitellaan konkreettinen skenaario: Yritys käyttää kriittisessä prosessissaan SaaS-muotoista tekoälypalvelua esimerkiksi asiakaspalveluchatbot pyörii pilvessä ulkopuolisen AI-alustan päällä, tai liiketoiminnan päätöstuki on ulkoistetun tekoälypalvelun varassa. Yhtäkkiä palveluntarjoaja ilmoittaa lopettavansa palvelun välittömästi.
Alla havainnollistetaan aikajana tapahtumista ilman valmista exit-strategiaa:
Päivä 0: Palvelu pysähtyy
Tekoälypalvelu katkeaa yllättäen, ja liiketoimintaan kriittiset prosessit pysähtyvät välittömästi.
Päivä 1–7: Hätätoimet käyntiin
Organisaatio turvautuu improvisoituihin manuaalisiin ratkaisuihin ja yrittää saada palveluntarjoajalta datat takaisin. Tilannetta paikataan viestinnällä ja väliaikaisilla järjestelyillä.
Viikot 2–4: Korvaavan ratkaisun metsästys
Yritys etsii kiireellä uutta palvelua tai rakentaa väliaikaisratkaisua. Prosessi vie aikaa viikoista kuukausiin johtuen integraatioiden ja kustomointien vaatimasta työstä.
Kuukaudet 2–3: Osittainen palautuminen
Väliaikainen ratkaisu saadaan käyttöön, mutta sen laatu ja kapasiteetti voivat olla heikompia. Yritys kärsii asiakastyytyväisyyden laskusta, tulonmenetyksistä ja kasvaneista kustannuksista.
+6 kuukautta: Tilanne vakiintuu
Ratkaisu on vihdoin yhtä toimiva kuin alkuperäinen, mutta liiketoiminta kärsi merkittäviä haittoja. Johdolle konkretisoituu, miksi toimiva exit-strategia olisi ollut välttämätön.
Äkillinen AI-SaaS-palvelun päättyminen testaa yrityksen resilienssin tositilanteessa. Tehokkain tapa varautua tähän on ennaltaehkäisy: Selkeä exit-strategia takaa, että jos pahin toteutuu, yrityksellä on valmiit toimintamallit, joiden avulla liiketoiminta voi jatkua.
Organisaation johdon tulisi sisällyttää AI-palvelut osaksi jatkuvuus- ja riskienhallintasuunnittelua samalla vakavuudella kuin muitakin kriittisiä järjestelmiä, ja kysyä säännöllisesti: ”Mitä tapahtuu, jos tämä palvelu loppuu huomenna?”
